Ilmailun turvallisuustilanne

Kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanne 2020

Suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa tapahtui vuonna 2020 1 onnettomuus, kun matkustamohenkilökunnan jäsen putosi lentokoneen avoimesta ovesta ja loukkaantui. Kokonaisuutena vuosi kuitenkin sujui edellisvuosien tapaan turvallisesti.

Vakavia vaaratilanteita, joissa suomalainen kaupallinen ilmakuljetus oli osallisena, tapahtui 3. Määrä laski merkittävästi edellisvuodesta, jolloin vakavia vaaratilanteita oli 11. Koronapandemian aiheuttama historiallisen suuri liikenteen määrän väheneminen vaikutti toki osaltaan tilanteeseen ja vaikeutti viime vuoden vertailua aiempiin vuosiin. Suomalaisten kaupallista ilmakuljetusta harjoittavien organisaatioiden lentotoiminnan määrä laski alustavien tietojen perusteella n. 60% vuoteen 2019 verrattuna. Lentotoiminnan määrään suhteutettunakin vakavien vaaratilanteiden määrä laski puoleen edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden aikana Euroopan lentoturvallisuusviranomaiset yhteistyössä ilmailun toimijoiden kanssa tunnistivat aktiivisesti mahdollisia koronapandemiasta seuraavia turvallisuusuhkia. Tämän työn perusteella julkaistiin runsaasti erilaista materiaalia tukemaan ilmailualan riskienhallintaa. Tutustu Traficomin julkaisemiin koronatiedotteisiin  (Ulkoinen linkki)sekä EASAn COVID-19-sivustoon (Ulkoinen linkki).

Lue lisää kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanteesta.

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne 2020

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa onnettomuuksia tapahtui 14, mutta niistä selvittiin ilman kuolonuhreja. Onnettomuuksien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna ja oli selvästi yli vuosien 2013-2019 keskiarvon.

Vakavia vaaratilanteita tapahtui 16, eli määrä kasvoi edellisvuoteen (9) verrattuna, mutta pysyi vuosien 2013-2019 keskiarvon tasalla. Koronapandemia vähensi yleis- ja harrasteilmailun määrää valvotuilla lentoasemilla ja Malmin lentopaikalla n. 30%, eli laskua ei ollut siinä määrin kuin kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Paljon yleis- ja harrasteilmailua tapahtuu myös valvomattomilla lentopaikoilla, mutta näistä saadaan tarkemmat tiedot keväämmällä kun ilma-alusten vuosittainen lentotuntitilasto valmistuu. Liikennemäärätietojen epävarmuus vaikeuttaa viime vuoden vertailua aiempiin vuosiin. Tämän hetkisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että lentotoiminnan määrä laski samalla kun onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden määrä kasvoi, mikä on toki huolestuttava suuntaus. Onnettomuuksien määrän kasvu alkoi jo ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

Lue lisää yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanteesta .

Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne 2020

Lennonjohdon aiheuttamia porrastuksen alituksia tapahtui 20, eli alle puolet edellisvuoteen verrattuna, jolloin niitä tapahtui 47. Määrä oli myös alle puolet vuosien 2013-2019 keskiarvosta (41,6). Myös operaatioiden määrä laski vuonna 2020 noin puolella verrattuna pidemmän aikavälin keskiarvoon, joten suhteellisesti tilanne pysyi likimain samalla tasolla. Porrastuksen alitukset tapahtuivat useimmiten joko Helsinki-Vantaalla, Jyväskylässä tai Porissa. Noin puolet tapauksista oli ilma-alusten välisen porrastusminimin alituksia ja puolet ilma-alusten ja erilaisten ilmatilavarausten välisiä alituksia. Yksikään tapauksista ei aiheuttanut merkittävää riskiä ilmaliikenteelle.

Lennonjohdon aiheuttamia kiitotiepoikkeamia tapahtui 2, kun edellisvuonna niitä oli ollut 6 ja vuosien 2013-2019 keskiarvo oli 6,6. Tilanne siis kehittyi positiiviseen suuntaan, vaikka huomioidaan myös laskenut operaatioiden määrä. 

Maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia tapahtui 17. Määrä oli hivenen edellisvuotta pienempi (19) ja likimain vuosien 2013-2019 keskiarvon (16,9) tasalla. Suhteutettuna operaatioiden määrän laskuun tilanne kuitenkin kehittyi selvästi negatiiviseen suuntaan. Kiitotiepoikkeamia tapahtui melko tasaisesti ympäri Suomea. Kiitotiepoikkeamien määrä lähti kasvuun vuoden 2019 lopulla minkä jälkeen sen vähentämiseksi aloitettiin toimenpiteitä ja niitä onkin syytä jatkaa, jotta myös liikenteen jälleen lisääntyessä tilanne pysyy hallinnassa.
Suuri osa valvotuilla lentoasemilla tapahtuneista kiitotiepoikkeamista tapahtui hiljaiseen aikaan, kun kentällä ei ollut juuri muuta liikennettä.

Maahuolintatoiminta oli osallisena tammikuussa tapahtuneessa matkustamohenkilökunnan putoamisonnettomuudessa sekä vakavassa vaaratilanteessa, jossa lapsi oli pudota lentokoneen ja matkustajasillan välisestä raosta.

Dronetoiminta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 alkaen ja tämä on näkynyt vuosittain erityisesti läheltä piti-tilanteina ilmassa, joissa osapuolina ovat olleet drone ja tyypillisesti kaupallista ilmakuljetusta harjoittanut ilma-alus. Monet näistä tilanteista ovat johtaneet vakaviin vaaratilanteisiin, joskin varsinaisilta törmäyksiltä on vältytty. Vuonna 2019 vakavien vaaratilanteiden määrä lähti laskuun ja sama trendi jatkui myös vuonna 2020, jolloin raportoitiin 2 dronen aiheuttamaa vakavaa vaaratilannetta Suomessa. Vuonna 2019 tilanteita oli ollut 5 ja vuonna 2018 7.

Dronetoimijoiden tekemien raporttien määrä nousi hieman edellisvuodesta, joskin määrät olivat edelleen varsin pieniä. Dronetoiminnassa tyypillinen raportoitu tapaus oli hallinnan menetys, joka useimmiten tapahtui teknisen vian seurauksena. Myös useita esteisiin törmäyksiä raportoitiin. Nämä usein johtivat dronen tuhoutumiseen ja ovat näin ollen myös periaatteessa onnettomuuksia. Miehittämättömille ilma-aluksille tapahtuneiden tilanteiden luokitteluun kuitenkin odotetaan vielä EU-tasolta periaatteita, joten tässä vaiheessa niitä ei kirjattu onnettomuuksiksi vaan tyypillisesti hallinnan menetys- tai CFIT-luokkaan.

Pääosin 31.12.2020 sovellettavaksi tullut EU-asetus vaikuttaa myös dronetoimijoiden raportointivelvollisuuteen riippuen dronen luokasta ja toiminnan tyypistä. Kaikkia toimijoita koskee velvollisuus tehdä lentoturvallisuusraportti (linkki) aina jos tapauksessa on osallisena miehitetty ilma-alus tai ihmisille aiheutuu vahinkoa. Laajempi raportointivelvollisuus koskee erityisessä ja sertifioiduissa luokissa toimivia, mutta Traficom kannustaa kaikkia toimijoita vapaaehtoiseen raportointiin aina, kun havaitsee jotain millä voisi olla vaikutusta toiminnan turvallisuuteen.

Miehitetyn liikenteen määrän merkittävä väheneminen vuonna 2020 vaikeuttaa todellisen tilanteen arviointia, mutta merkit viittaavat siihen, että dronetoimijoiden tietoisuus mm. ilmatilojen rajoista on parantunut. Vuoden 2021 alusta voimaantulevat yhteiseurooppalaiset määräykset ja niistä tulevat koulutusvaatimukset todennäköisesti edelleen parantavat lennättäjien tietoisuutta määräyksistä ja turvallisista toimintatavoista.
Tarkempaa tietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä Droneinfo.fi (Ulkoinen linkki)-sivustolta.

Raportointi 2020

Avoin havaituista poikkeamista raportointi ja raporttien oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista. Suomessa noudatetaan raporttien käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Raporttien käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa. https://www.traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/suomen-ilmailun-turvallisuusohjelma (Ulkoinen linkki)

Vuonna 2020 Traficomiin toimitettiin reilut 5200 raporttia, eli selvästi edellisvuotta (9300) vähemmän. Määrä oli myös vuosien 2013-2019 keskiarvon (7100) alapuolella. Pääsyynä tähän oli luonnollisesti koronapandemian aiheuttama liikenteen määrän väheneminen. Toisaalta vaikka raporttimäärä väheni edellisvuodesta n. 45% niin liikennemäärä lentoasemilla väheni tätä enemmän, n. 60%, joten suhteutettu raportointiaktiivisuus säilyi kuitenkin hyvänä.

Raportit 2007-2020

Tapaukset osa-alueittain 2020

Raportteja luokitellaan usean eri muuttujan perusteella. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty vuoden 2020 tapausten jakautuminen sen perusteella, mihin ilmailun osa-alueeseen raportin aihe kohdistuu. Suurin osa raporteista tulee kaupallisesta toiminnasta, lentotoiminnan sekä erilaisten maatoimintojen organisaatioilta.

Traficomin toiminta turvallisuuden parantamiseksi vuonna 2020

Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta, Suomen ilmailulle määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet, toiminnan periaatteet ja käytännön toiminta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa (FASP) ja sen liitteissä Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma (liite 1) ja Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykytavoitteet ja –mittarit SPT, SPI (liite 2).

Tutustu ohjelmaan ja sen liitteisiin (Ulkoinen linkki).

Vuonna 2020 koronapandemian aiheuttamilla toimenpidetarpeilla oli merkittävä vaikutus Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan toimenpiteiden painopisteisiin. Traficom osallistuu aktiivisesti ilmailun turvallisuustyöhön EASAn ja ICAOn foorumeilla. Koronatilanteen myötä 2020 tuon yhteistyön merkitys entisestään korostui.  Vuonna 2020 Traficom toteutti mm. seuraavia toimia:

Turvallisuuden varmistaminen (kts. FASP luku 3) ja terveysturvallisuuden näkökohtien huomioon ottaminen ilmailujärjestelmän eri osa-alueilla pandemian alkaessa, jatkuessa ja myöhemmin tulevassa palautumisvaiheessa aiheuttivat (ja aiheuttavat jatkossa) huomattavan määrän toimenpiteitä (mm. valvonta, poikkeusluvat) ja edellyttivät kansainvälistä koordinointia. Kansallisen ja kansainvälisen riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että turvallisuuden varmistamisen toimenpiteiden painopisteet ja kohdentaminen tapahtuivat riski- ja suorituskykyperusteisesti.

Riskienhallinnan (kts. FASP luku 2.6) osalta kartoitettiin pandemian ajankohtaiseksi nostamia aiemmin tunnistettuja uhkia ja mahdollisia uusia uhkia sekä riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että riskit pysyvät hallinnassa. Koronatilanteeseen liittyvien riskien hallinta koskee pandemiavaihetta ja jatkuu edelleen myös pandemiasta palautumisen aikana. Vuonna 2020 Traficom on ollut mukana kartoittamassa koronaan liittyviä uhkia EASAn johdolla ja kansallisen riskienhallinnan prosessin puitteissa, viestinyt lopputuloksesta ilmailun toimijoille, arvioinut kansallisesti riskitasoja ja toimenpidetarpeita sekä käsitellyt asiaa toimijoiden kanssa yhteisissä riskipajoissa sekä osana valvontaa.

Tärkeänä osana toimenpiteitä on ollut myös turvallisuuden edistäminen (kts. FASP luku 4.2) eli tarvittavan ohje- ja turvallisuusviestintämateriaalin tarjoaminen viranomaisille ja ilmailun toimijoille. Tässäkin työssä keskeisenä osana on ollut kansainvälinen yhteistyö ja koordinaatio.  Vuonna 2020 Traficom julkaisi turvallisuustiedotteita eri aiheista, mm. ilmailuorganisaatioille kohdistettu tiedote koronaan liittyvien turvallisuusuhkien hallitsemiseksi. Koronatilanteen takia monia turvallisuuden edistämisen toimijoille suunnattuja tilaisuuksia jouduttiin perumaan tai siirtämään (kuten vuosittain  yhteistyössä Suomen ilmailuliiton, Finavian, ANS Finlandin, Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Moottorilentäjien Liiton kanssa järjestettävä Lentoon!-seminaari), mutta niitä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien avulla. Traficom toteutti myös suuren määrän toimenpiteitä, jotka liittyivät pääosin 31.12.2020 lähtien sovellettavaksi tulleen miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn käyttöönoton valmisteluun sekä asiasta tiedottamiseen.

Koronatilanteen hoitamisen ohella Traficom vei eteenpäin keväällä julkaistussa Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmassa 2020-2024 kuvattuja toimenpiteitä. Traficom osallistui myös Liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan Valtakunnalliseen liikenneturvallisuusstrategiatyöhön.

Lisätietoa ilmailun turvallisuudesta kuten linkit Traficomin julkaisemiin turvallisuustiedotteisiin sekä muihin turvallisuustiedon lähteisiin löydät Traficomin ilmailun turvallisuustietoa-sivustolta (Ulkoinen linkki).

Aiempien vuosien turvallisuuskatsaukset löydät sivun lopussa olevista linkeistä.

Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 1 (ylätaso) mittarit

 Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 2 (onnettomuuksien tyypillisimmät syytekijät) mittarit