Ilmailun turvallisuustilanne, raportointi ja Traficomin toimet turvallisuuden parantamiseksi

Kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanne Q3/2021

Vuoden kolmas neljännes sujui suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa jälleen varsin turvallisesti. Onnettomuuksia ei tapahtunut.

Vakavia vaaratilanteita tapahtui 3, eli vuosien 2013-2020 keskiarvoa (1) enemmän. Syynä kasvuun olivat 3 vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltua ulkomailla tapahtunutta läheltä piti-tilannetta dronen ja suomalaisen ilma-aluksen välillä. Ulkomailla tapahtuneet läheltä piti-tilanteet useimmiten dronejen kanssa ovatkin leimanneet tätä vuotta. Positiivisena seikkana voi kuitenkin todeta, että Suomessa on tänä vuonna ollut vain 1 dronen ja kaupallisen ilma-aluksen välinen läheltä piti-tilanne.

Kaupallisen ilmakuljetuksen operaatioiden määrä suomalaisilla lentoasemilla kolmannella neljänneksellä oli n. 48% suurempi kuin vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Viime vuoteen verrattuna kasvu on siis selvää, joskin se on hivenen hidastunut toisesta neljänneksestä, jolloin operaatiomäärät oli n. 85% vuoden 2020 vastaavaa ajankohtaa suuremmat. Tämän vuoden kolmannen neljänneksen operaatiomäärät ovat vielä n. 57% pienemmät kuin koronapandemiaa edeltävänä vuonna 2019 samaan aikaan. 

Koronapandemian aikana Euroopan lentoturvallisuusviranomaiset yhteistyössä ilmailun toimijoiden kanssa tunnistivat aktiivisesti mahdollisia koronapandemiasta seuraavia turvallisuusuhkia. Tämän työn perusteella julkaistiin runsaasti erilaista materiaalia tukemaan ilmailualan riskienhallintaa. Tutustu Traficomin julkaisemiin koronatiedotteisiin  (Ulkoinen linkki)sekä EASAn COVID-19-sivustoon (Ulkoinen linkki).

Lue lisää kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanteesta.

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne Q3/2021

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa vuoden kolmannella neljänneksellä tapahtui 2 onnettomuutta, eli selvästi vuosien 2013-2020 keskiarvoa (8,3) vähemmän. Valitettavasti toinen onnettomuus kuitenkin vaati kuolonuhrin. Kyseessä oli ensimmäinen kuolemaan johtanut onnettomuus suomalaisessa ilmailussa sitten heinäkuun 2019.
Vakavia vaaratilanteita tapahtui kolmannella neljänneksellä 5, eli hieman vuosien 2013-2020 keskiarvoa (6,25) vähemmän.

Koko vuonna onnettomuuksia on tapahtunut 6, eli hieman vuosien 2013-2020 keskiarvoa (8,3) vähemmän. Vakavia vaaratilanteita taas on tapahtunut 17, eli selvästi keskiarvoa (13) enemmän.

Yleis- ja harrasteilmailun operaatioiden määrä suomalaisilla lentoasemilla oli kolmannella neljänneksellä n. 31% pienempi kuin vuonna 2019, ja likimain samaa luokkaa kuin v. 2020. Määrät eivät siis koronapandemian aikana laskeneet siinä määrin kuin kaupallisen ilmakuljetuksen operaatiot, mutta aiemmalle tasolle ei olla vielä palattu.

Lue lisää yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanteesta .

Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne Q3/2021

Kolmannella neljänneksellä tapahtui 2 lennonjohdon aiheuttamaa porrastuksen alitusta. Määrä oli selvästi vuosien 2013-2020 keskiarvon (8,4) alapuolella. Myös suhteutettuna lentoasemien operaatioiden määrään porrastuksen alituksia tapahtui jonkin verran keskiarvoa vähemmän.
Koko vuonna porrastuksen alituksia on tapahtunut 13, joista 7 ilma-aluksen välisiä ja 6 sellaisia, joissa vaadittava minimietäisyys ilma-aluksen ja ilmatilavarauksen välillä alittui. Määrä on n. puolet vuosien 2013-2020 keskiarvosta. Suhteessa operaatioiden määrään tilanne on likimain pitkän aikavälin keskiarvon tasalla. Tilanne on siis pysynyt varsin vakaana myös koronapandemian lientymisen myötä tapahtuvan liikennemäärien kasvun aikana, joka tosin Suomessa ei ole vielä ollut erityisen vahvaa.

Lennonvarmistus ei aiheuttanut yhtään kiitotiepoikkeamaa kolmannella neljänneksellä, eikä myöskään toistaiseksi koko vuonna. Vuosina 2013-2020 lennonvarmistus on vuosittain kolmanteen neljännekseen mennessä aiheuttanut tyypillisesti n.3,4 kiitotiepoikkeamaa, joten tilanne on tältä osin erittäin hyvällä tolalla. Edellinen lennonvarmistuksen aiheuttama kiitotiepoikkeama Suomessa on tapahtunut marraskuussa 2020.

Maa-ajoneuvot aiheuttivat kolmannella neljänneksellä 2 kiitotiepoikkeamaa, vuosien 2013-2020 keskiarvon ollessa 2,8. Valvotuilla lentoasemilla tapahtui 1 kiitotiepoikkeama. Koko vuonna maa-ajoneuvot ovat toistaiseksi aiheuttaneet 7 kiitotiepoikkeamaa. Vuosien 2013-2020 keskiarvo on 10,9, joten tilanne on hyvä. Valvotuilla lentoasemilla on tänä vuonna tapahtunut vain 4 kiitotiepoikkeamaa, kun vuosien 2013-2020 keskiarvo on 10,3. Myös suhteessa operaatioiden määrään tilanne on tänä vuonna hieman pidemmän ajan keskiarvon alapuolella joten tilanne on edelleen kehittynyt hyvään suuntaan.

Maahuolintatoimintaan liittyen ei kolmannella neljänneksellä tai koko vuosipuoliskolla ollut merkittäviä tapahtumia. Poikkeamailmoituksista on havaittavissa, että matkustajilta on löytynyt aiempia vuosia enemmän erilaisia kiellettyjä tai väärin pakattuja esineitä (esim. akku-powerbankit ja tulentekovälineet).

Dronejen aiheuttamia läheltä piti-tilanteita ei kolmannella neljänneksellä tapahtunut Suomessa ainuttakaan. Sen sijaan ulkomailla dronet aiheuttivat 6 läheltä piti-tilannetta, joissa suomalaiset ilma-alukset olivat toisena osapuolena. Myös koko vuoden osalta tällaisia tapauksia on ollut selvästi aiempia vuosia enemmän.
Suomessa tilanne on sen sijaan kehittynyt hyvään suuntaan, sillä koko vuonna Suomessa on tapahtunut vain 1 dronen aiheuttama läheltä piti-tilanne. Vuosien 2015-2020 keskiarvo on ollut 8,5 tapausta vastaavaan aikaan.

Pääosin 31.12.2020 sovellettavaksi tullut EU-asetus vaikuttaa myös dronetoimijoiden raportointivelvollisuuteen riippuen dronen luokasta ja toiminnan tyypistä. Kaikkia toimijoita koskee velvollisuus tehdä lentoturvallisuusraportti (Ulkoinen linkki)aina jos tapauksessa on osallisena miehitetty ilma-alus tai ihmisille aiheutuu vahinkoa. Laajempi raportointivelvollisuus koskee erityisessä ja sertifioiduissa luokissa toimivia, mutta Traficom kannustaa kaikkia toimijoita vapaaehtoiseen raportointiin aina, kun havaitsee jotain millä voisi olla vaikutusta toiminnan turvallisuuteen.

Miehitetyn liikenteen määrän merkittävä väheneminen vuonna 2020 vaikeuttaa todellisen tilanteen arviointia, mutta merkit viittaavat siihen, että dronetoimijoiden tietoisuus mm. ilmatilojen rajoista on parantunut. Vuoden 2021 alusta voimaantulleet yhteiseurooppalaiset määräykset ja niistä tulevat koulutusvaatimukset todennäköisesti edelleen parantavat lennättäjien tietoisuutta määräyksistä ja turvallisista toimintatavoista.
Tarkempaa tietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä Droneinfo.fi (Ulkoinen linkki)-sivustolta.

Raportointi Q3/2021

Avoin havaituista poikkeamista ilmoittaminen ja ilmoitusten oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista. Suomessa noudatetaan lentoturvallisuusilmoitusten käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman (Ulkoinen linkki) luvussa 2.5.

Vuoden kolmannen neljänneksen aikana Traficomiin toimitettiin n. 1500 lentoturvallisuusilmoitusta. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan raportteja tuli n.1300 ja vuonna 2019 n. 2400 kappaletta. Koko vuonna on ilmoituksia tullut n. 4200, vuonna 2020 samaan aikaan n. 4100 ja vuonna 2019 n. 7100 kappaletta.
Raportointimäärä on pysynyt hyvällä tasolla operaatiomääriin nähden. Operaatiomäärien kasvaessa myös raportointivolyymi palautunee samaan tahtiin.

Operaatiomääriin suhteutettuna raportointi on pysynyt myös koronapandemian aikana hyvänä. Operaatiomäärien kasvaessa myös raportointivolyymi palautunee normaaleille tasoille.

Raportointilomakkeet ja lisätietoa raportoinnista löydät täältä (Ulkoinen linkki)

Raportit 2007-2020

Tapaukset osa-alueittain 2020

Raportteja luokitellaan usean eri muuttujan perusteella. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty vuoden 2020 tapausten jakautuminen sen perusteella, mihin ilmailun osa-alueeseen raportin aihe kohdistuu. Suurin osa raporteista tulee kaupallisesta toiminnasta, lentotoiminnan sekä erilaisten maatoimintojen organisaatioilta.

Traficomin toiminta turvallisuuden parantamiseksi vuonna 2020

Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta, Suomen ilmailulle määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet, toiminnan periaatteet ja käytännön toiminta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa (FASP) ja sen liitteissä Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma (liite 1) ja Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykytavoitteet ja –mittarit SPT, SPI (liite 2).

Tutustu ohjelmaan ja sen liitteisiin (Ulkoinen linkki).

Vuonna 2020 koronapandemian aiheuttamilla toimenpidetarpeilla oli merkittävä vaikutus Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan toimenpiteiden painopisteisiin. Traficom osallistuu aktiivisesti ilmailun turvallisuustyöhön EASAn ja ICAOn foorumeilla. Koronatilanteen myötä 2020 tuon yhteistyön merkitys entisestään korostui.  Vuonna 2020 Traficom toteutti mm. seuraavia toimia:

Turvallisuuden varmistaminen (kts. FASP luku 3) ja terveysturvallisuuden näkökohtien huomioon ottaminen ilmailujärjestelmän eri osa-alueilla pandemian alkaessa, jatkuessa ja myöhemmin tulevassa palautumisvaiheessa aiheuttivat (ja aiheuttavat jatkossa) huomattavan määrän toimenpiteitä (mm. valvonta, poikkeusluvat) ja edellyttivät kansainvälistä koordinointia. Kansallisen ja kansainvälisen riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että turvallisuuden varmistamisen toimenpiteiden painopisteet ja kohdentaminen tapahtuivat riski- ja suorituskykyperusteisesti.

Riskienhallinnan (kts. FASP luku 2.6) osalta kartoitettiin pandemian ajankohtaiseksi nostamia aiemmin tunnistettuja uhkia ja mahdollisia uusia uhkia sekä riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että riskit pysyvät hallinnassa. Koronatilanteeseen liittyvien riskien hallinta koskee pandemiavaihetta ja jatkuu edelleen myös pandemiasta palautumisen aikana. Vuonna 2020 Traficom on ollut mukana kartoittamassa koronaan liittyviä uhkia EASAn johdolla ja kansallisen riskienhallinnan prosessin puitteissa, viestinyt lopputuloksesta ilmailun toimijoille, arvioinut kansallisesti riskitasoja ja toimenpidetarpeita sekä käsitellyt asiaa toimijoiden kanssa yhteisissä riskipajoissa sekä osana valvontaa.

Tärkeänä osana toimenpiteitä on ollut myös turvallisuuden edistäminen (kts. FASP luku 4.2) eli tarvittavan ohje- ja turvallisuusviestintämateriaalin tarjoaminen viranomaisille ja ilmailun toimijoille. Tässäkin työssä keskeisenä osana on ollut kansainvälinen yhteistyö ja koordinaatio.  Vuonna 2020 Traficom julkaisi turvallisuustiedotteita (Ulkoinen linkki)eri aiheista, mm. ilmailuorganisaatioille kohdistettu tiedote koronaan liittyvien turvallisuusuhkien hallitsemiseksi.
Koronatilanteen takia monia turvallisuuden edistämisen toimijoille suunnattuja tilaisuuksia jouduttiin perumaan tai siirtämään (kuten vuosittain  yhteistyössä Suomen ilmailuliiton, Finavian, ANS Finlandin, Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Moottorilentäjien Liiton kanssa järjestettävä Lentoon!-seminaari (linkki 2019 tapahtumaan (Ulkoinen linkki)), mutta niitä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien avulla. Traficom toteutti myös suuren määrän toimenpiteitä, jotka liittyivät pääosin 31.12.2020 lähtien sovellettavaksi tulleen miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn käyttöönoton valmisteluun sekä asiasta tiedottamiseen.

Koronatilanteen hoitamisen ohella Traficom vei eteenpäin keväällä julkaistussa Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmassa 2020-2024 kuvattuja toimenpiteitä. Traficom osallistui myös Liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan Valtakunnalliseen liikenneturvallisuusstrategiatyöhön.

Lisätietoa ilmailun turvallisuudesta kuten linkit Traficomin julkaisemiin turvallisuustiedotteisiin sekä muihin turvallisuustiedon lähteisiin löydät Traficomin ilmailun turvallisuustietoa-sivustolta (Ulkoinen linkki).

Aiempien vuosien turvallisuuskatsaukset löydät sivun lopussa olevista linkeistä.

Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 1 (ylätaso) mittarit

Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä 
SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä
SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä
SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä  
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 1.1: ei onnettomuuksia 
SPI 1.2: ei kuolemaan johtaneita
onnettomuuksia
SPI 1.3: ei kuolleita
SPI 1.4: vähenevä vakavien
vaaratilanteiden
määrä suhteutettuna liikenteen
määrään (viiden vuoden keskiarvo)
VIHREÄ

SPI 1.1: Q3/2021: Q3 mennessä ei onnettomuuksia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Tavoite (ei onnettomuuksia kaupallisessa ilmakuljetuksessa)  tältä osin saavutettu. 
SPI 1.2 & SPI 1.3: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten tavoitteet (ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja ei kuolleita ilmailuonnettomuuksissa) saavutettiin. 

SPI 1.4: Q3/2021: Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 7. Määrä hieman aiempien vuosien tason yläpuolella. 
2020 Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 3. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella  viime vuonna ei saavutettu tavoitetta vähenevästä vakavien vaaratilanteiden määrästä suhteessa liikenteen määrään viiden vuoden keskiarvona sillä arvo pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
Lisäksi Suomessa tapahtui 3 vakavaa vaaratilannetta ulkomaiselle kaupalliselle ilmakuljetukselle. Näissä tapauksissa ei arvioida suomalaisella ilmailujärjestelmällä olleen roolia. 

Tilannearvio pidetään  vihreänä. Kehityssuunta pidetään negatiivisena johtuen mm. dronetoiminnan aiheuttamista riskeistä. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

Yleis- ja harrasteilmailu: 
SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä 
SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä
SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä
SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä
Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 1.1:  ≤ 10 onnettomuutta / 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.2: ≤ 0,6 kuolemaan johtanutta
onnettomuutta/ 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.3:  enintään 2 kuollutta/ 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo) 
SPI 1.4: vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä
suhteutettuna liikenteen määrään (viiden vuoden keskiarvo)
KELTAINEN

SPI 1.1: Q3/2021: Q3 mennessä yleis- ja harrasteilmailussa 6 onnettomuutta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 14 onnettomuutta. Määrä kasvanut edellisvuodesta ja vuosien 2013-2019 keskiarvon yläpuolella. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella tavoitetta (alle 10 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu. 
SPI 1.2: Q3/2021: 1 kuolemaan johtanut onnettomuus. 
2020: Mikään onnettomuuksista ei johtanut kuolemaan. Tavoitetta (alle 0,6 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei kuitenkaan saavutettu. 
SPI 1.3: Q3/2021: 1 kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa menehtyi 1 henkilö.  
2020: Ilmailuonnettomuuksissa kuolleiden määrän osalta tavoite (enintään 2 kuollutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) saavutettiin.

SPI 1.4: Q3/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 18 vakavaa vaaratilannetta. Määrä selkeästi yli vuosien 2013-2020 keskiarvon. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 15 vakavaa vaaratilannetta. Määrä kasvoi edellisvuodesta mutta oli vuosien 2013-2019 keskiarvon alapuolella. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella tavoitetta (vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä suhteessa liikenteen määrään, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta  pidetään negatiivisena johtuen vakavien vaaratilanteiden määrän kasvusta. Koronapandemian johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa. 

 Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 2 (onnettomuuksien tyypillisimmät syytekijät) mittarit

SPI 2.1: Kiitotieltä
suistumistapausten (RE) määrä
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.1: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei kiitotieltä suistumistapauksia.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei kiitotieltä suistumistapauksia.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.1: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1-3/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 7 kiitotieltä suistumista. Määrä hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 8 kiitotieltä suistumista. Määrä  pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Suhteutettuna liikenteen määrään tilanne oli edellisvuosien tasolla. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta muutetaan neutraalista positiiviseksi.

SPI 2.2: Kiitotiepoikkeamien (RI-VAP) määrä Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: Ei kiitotiepoikkeamia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 5 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuotta vähemmän ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 

Tilannearvio muutetaan vihreäksi. Kehityssuunta muutetaan positiivisesta neutraaliski. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1-3/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 23 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuosia korkeampi. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 19 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuotta vähemmän ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Suhteutettuna liikenteen määrään tapahtumien määrä oli hieman edellisvuosia matalampi.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään neutraalina.  

 Maa-ajoneuvot ja henkilöt:
SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: 7 ajoneuvojen aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa. Määrä edellisvuosia hieman pienempi. Lentoasemilla ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia aiempia vuosia vähemmän.
2020 17 ajoneuvojen (14 lentoasemilla, 2 valvomattomilla lentopaikoilla) ja 7 henkilöiden (1 lentoasemilla, 6 valvomattomilla lentopaikoilla) aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa. Ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä hieman edellisvuotta pienempi ja pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Suhteessa operaatioiden määrään lentoasemilla tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi. 
Henkilöiden aiheuttamien tapausten määrä oli edellisvuoden tasolla ja pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Tilannearvio muutetaan keltaisesta vihreäksi pitkään lentoasemilla tapahtuneen hyvän kehityksen johdosta. Kehityssuunta muutetaan neutraaliksi.  Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

SPI 2.3: Yhteentörmäysten ja läheltä piti-tilanteiden (MAC/AIRPROX) määrä Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1-3/2021: suomalainen kaupallinen ilmakuljetus osallisena 17 läheltä piti-tilanteessa. Määrä hivenen edellisvuosia korkeampi.
2020 suomalainen kaupallinen ilmakuljetus osallisena 11 läheltä piti-tilanteessa. Määrä selvästi edellisvuotta pienempi ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Pidetään kehityssuunta neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1-3/2021: yleis- ja harrasteilmailu osallisena 17 tapauksessa. Määrä edellisvuosia hieman korkeampi. 
2020 yleis- ja harrasteilmailu mukana 29 tilanteessa. Määrä hieman edellisvuotta pienempi mutta pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Suhteutettuna liikenteen määrään tapahtumia oli hieman edellisvuotta vähemmän. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Dronetoimijoiden aiheuttamien tilanteiden määrä laskussa, joten tilanne vaikuttaisi olevan kehittymässä parempaan suuntaan. Epävarmuustekijänä miten Malmin liikenteen siirtyminen muille lentopaikoille vaikuttaa läheltä piti-tilanteiden määrään. Kehityssuunta pidetään neutraalina.

 Lennonvarmistus:
SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1-3/2021: 7 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välistä porrastuksen alitusta. Määrä selvästi pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 
2020 10 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välistä porrastuksen alitusta. Määrä jonkin verran pidemmän aikavälin keskiarvon ja edellisen vuoden määrän alapuolella. Koronaepidemian aiheuttama liikennemäärien vähennys todennäköisesti vaikuttaa tilanteeseen. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään positiivisena. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

SPI 2.4: Ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys
maastoon ja vastaavat vaaratilanteet-tapausten (CFIT) määrä 
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.4: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei CFIT/near CFIT-tilanteita.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei CFIT/near CFIT-tilanteita.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina. 

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.4: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 2 CFIT/near CFIT-tilannetta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 3 CFIT-tilannetta. Määrä edellisvuotta vähemmän ja samaa luokkaa pidemmän aikavälin keskiarvon kanssa. Suhteutettuna operaatioiden määrään tapahtumia hieman edellisvuotta vähemmän.

Tilannearvio pidetään vihreällä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.

SPI 2.5: Ilma-aluksen ilmassa tapahtuneiden hallinnan menetystapausten (LOC-I) määrä 
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.5: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei hallinnan menetys-tilanteita.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei hallinnan menetys-tilanteita.

Tilannearvio pidetään virheänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.5: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja
suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 7 hallinnan menetys-tilannetta. Määrä aiempien vuosien keskiarvon alapuolella.
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 5 hallinnan menetys-tilannetta. Määrä  pienempi kuin edellisenä vuonna ja pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Suhteutettuna liikenteen määrään tapahtumien määrä oli edellisvuosia pienempi. 

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään negatiivisena. 

SPI 2.6: Yhteentörmäysten rullattaessa kiitotielle tai kiitotieltä-tapausten (GCOL) määrä 
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.6: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja
suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: kaupallisessa ilmakuljetuksessa 2 GCOL-tapausta. Tapaukset käyneet ensimmäisellä neljänneksellä, toisella tai kolmannella ei GCOL-tapauksia.
2020 kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei GCOL-tapauksia.

Tilannearvio pidetään vihreänä, huomioiden haastavan talven vaikutus. Kehityssuunta pidetään neutraalina.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.6: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja
suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1-3/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 2 GCOL-tapausta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. 
2020 Yleis- ja harrasteilmailussa 2 GCOL-tapausta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvossa. Myös liikenteen määrään suhteutettuna määrä aiempien vuosien keskiarvon tasalla.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.