Ilmailun turvallisuustilanne, raportointi ja Traficomin toimet turvallisuuden parantamiseksi

Kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanne Q2/2021

Vuoden toinen neljännes sujui suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa turvallisesti. Onnettomuuksia ei tapahtunut. Vakavia vaaratilanteita tapahtui 2, eli likimain saman verran kuin vuosina 2013-2020 vastaavalla ajanjaksolla. Molemmissa tapauksissa oli kyse läheltä piti-tilanteesta dronen kanssa. Toisesta, Helsingissä 13.5.2021 tapahtuneesta tilanteesta Traficom julkaisi laajemman tiedotteen (Ulkoinen linkki) (Ulkoinen linkki), jossa kerrottiin tapahtuneesta ja muistutettiin dronetoiminnan pelisäännöistä.

Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla turvallisuustilanne kaupallisessa ilmakuljetuksessa oli hyvä.

Koronapandemian johdosta kaupallisen ilmakuljetuksen operaatioiden määrä suomalaisilla lentoasemilla toisella neljänneksellä oli edelleen 75% pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2019. Vuoteen 2020 verrattuna vuoden 2021 toisella neljänneksellä operaatioita oli kuitenkin jo 85% enemmän.
Koronapandemian aikana Euroopan lentoturvallisuusviranomaiset yhteistyössä ilmailun toimijoiden kanssa tunnistivat aktiivisesti mahdollisia koronapandemiasta seuraavia turvallisuusuhkia. Tämän työn perusteella julkaistiin runsaasti erilaista materiaalia tukemaan ilmailualan riskienhallintaa. Tutustu Traficomin julkaisemiin koronatiedotteisiin (Ulkoinen linkki)sekä EASAn COVID-19-sivustoon (Ulkoinen linkki).

Lue lisää kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanteesta.

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne Q2/2021

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa toisella neljänneksellä tapahtui 3 onnettomuutta, eli hieman vuosien 2013-2020 keskiarvoa vähemmän. Yksikään onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja. Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla onnettomuuksia tapahtui yhteensä 4. Määrä oli pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla.
Vakavia vaaratilanteita toisella neljänneksellä tapahtui 9, eli selvästi pidemmän aikavälin keskiarvoa (5,5) enemmän. Myös koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtuneiden vakavien vaaratilanteiden määrä (13) oli selvästi keskiarvon (7) yläpuolella.

Yleis- ja harrasteilmailussa huomiota kiinnittää valvomattomilla lentopaikoilla kasvanut ilmassa tapahtuneiden läheltä piti-tilanteiden (Ulkoinen linkki) sekä kiitotiepoikkeamien (Ulkoinen linkki)määrä.

Koronapandemian johdosta myös yleis- ja harrasteilmailun operaatioiden määrä suomalaisilla lentoasemilla oli toisella neljänneksellä n. 29% vuotta 2019 pienempi. Vuoteen 2020 verrattuna operaatioita oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä kuitenkin jo n. 24% enemmän.
Keväällä 2021 valmistuneiden ilma-aluksen omistajilta kerättyjen vuoden 2020 lentotuntitietojen (Ulkoinen linkki)perusteella koronaepidemia ei juurikaan näkynyt, vaan yleis- ja harrasteilmailukoneilla lennettiin vuonna 2020 likimäärin saman verran kuin vuonna 2019.

Lue lisää yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanteesta .

Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne Q2/2021

Lennonjohdon aiheuttamia porrastuksen alituksia tapahtui Suomessa vuoden toisella neljänneksellä 6. Määrä oli selvästi vuosien 2013-2020 keskiarvon alapuolella. Toisaalta suhteutettuna operaatioiden määrään porrastuksen alituksia oli jonkin verran aiempien vuosien keskiarvoa enemmän. Tilanne oli samankaltainen koko ensimmäisen vuosipuoliskon osalta; porrastuksen alituksia oli 9, selvästi pidemmän aikavälin keskiarvoa vähemmän, mutta operaatioiden määrään suhteutettuna hieman keskiarvoa enemmän. 6 tapausta oli ilma-alusten välisen porrastusminimin alituksia ja 3 ilma-aluksen ja ilmatilavarauksen välisen porrastusminimin alituksia.

Lennonvarmistus ei toistaiseksi tänä vuonna ole aiheuttanut yhtään kiitotiepoikkeamaa. Vuosina 2013-2020 lennonvarmistus oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana keskimäärin aiheuttanut n. 2,8 kiitotiepoikkeamaa, joten tämä vuosi on sujunut tältä osin erittäin hyvin.

Maa-ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia tapahtui toisella neljänneksellä 2, molemmat valvomattomilla lentopaikoilla eli lentoasemilla ei tapahtunut yhtään kiitotiepoikkeamaa. Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla tapahtui 5 ajoneuvojen aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa. Määrä on selvästi vuosien 2013-2020 keskiarvon (8,4) alapuolella. Lentoasemilla tapahtui ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3 ajoneuvojen aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa, kun vuosina 2013-2020 määrä on ollut keskimäärin 7,3. Myös operaatioiden määrään suhteutettuna lukema on keskiarvon alapuolella. Tilanne on tältä osin siis kehittynyt hyvään suuntaan tänä vuonna.

Maahuolintatoimintaan liittyen ei toisella neljänneksellä tai ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ollut merkittäviä tapahtumia.

Dronejen aiheuttamien läheltä piti-tilanteiden määrä on kehittynyt viime vuosina hyvään eli laskevaan suuntaan ja kehitys on jatkunut myös tänä vuonna. Toisella vuosineljänneksellä raportoitiin 1 dronen aiheuttama läheltä piti-tilanne Suomessa. Vuosina 2015-2020 vastaavaan aikaan tapauksia on ollut keskimäärin 5,5. Tämä tapaus oli myös ainoa dronen Suomessa aiheuttama läheltä piti-tilanne koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ulkomailla dronet aiheuttivat suomalaisille ilma-aluksille 4 läheltä piti-tilannetta. Suomalaiset dronetoimijat ovat raportoineet aktiivisesti toiminnassa tapahtuneista tilanteista, joista suurin osa on ollut hallinnan menetyksiä (Ulkoinen linkki).

Pääosin 31.12.2020 sovellettavaksi tullut EU-asetus vaikuttaa myös dronetoimijoiden raportointivelvollisuuteen riippuen dronen luokasta ja toiminnan tyypistä. Kaikkia toimijoita koskee velvollisuus tehdä lentoturvallisuusraportti (Ulkoinen linkki)aina jos tapauksessa on osallisena miehitetty ilma-alus tai ihmisille aiheutuu vahinkoa. Laajempi raportointivelvollisuus koskee erityisessä ja sertifioiduissa luokissa toimivia, mutta Traficom kannustaa kaikkia toimijoita vapaaehtoiseen raportointiin aina, kun havaitsee jotain millä voisi olla vaikutusta toiminnan turvallisuuteen.

Miehitetyn liikenteen määrän merkittävä väheneminen vuonna 2020 vaikeuttaa todellisen tilanteen arviointia, mutta merkit viittaavat siihen, että dronetoimijoiden tietoisuus mm. ilmatilojen rajoista on parantunut. Vuoden 2021 alusta voimaantulevat yhteiseurooppalaiset määräykset ja niistä tulevat koulutusvaatimukset todennäköisesti edelleen parantavat lennättäjien tietoisuutta määräyksistä ja turvallisista toimintatavoista.
Tarkempaa tietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä Droneinfo.fi (Ulkoinen linkki)-sivustolta.

Raportointi Q2/2021

Avoin havaituista poikkeamista ilmoittaminen ja ilmoitusten oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista. Suomessa noudatetaan lentoturvallisuusilmoitusten käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman (Ulkoinen linkki) luvussa 2.5.

Vuoden toisen neljänneksen aikana Traficomiin toimitettiin 1385 lentoturvallisuusilmoitusta. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan raportteja tuli 864 ja vuonna 2019 2554 kappaletta.
Koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla ilmoituksia tuli 2615, vuonna 2020 samaan aikaan 2874 ja v. 2019 4678 kappaletta.

Operaatiomääriin suhteutettuna raportointi on pysynyt myös koronapandemian aikana hyvänä. Operaatiomäärien kasvaessa myös raportointivolyymi palautunee normaaleille tasoille.

Raportointilomakkeet ja lisätietoa raportoinnista löydät täältä (Ulkoinen linkki).

Raportit 2007-2020

Tapaukset osa-alueittain 2020

Raportteja luokitellaan usean eri muuttujan perusteella. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty vuoden 2020 tapausten jakautuminen sen perusteella, mihin ilmailun osa-alueeseen raportin aihe kohdistuu. Suurin osa raporteista tulee kaupallisesta toiminnasta, lentotoiminnan sekä erilaisten maatoimintojen organisaatioilta.

Traficomin toiminta turvallisuuden parantamiseksi vuonna 2020

Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta, Suomen ilmailulle määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet, toiminnan periaatteet ja käytännön toiminta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa (FASP) ja sen liitteissä Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma (liite 1) ja Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykytavoitteet ja –mittarit SPT, SPI (liite 2).

Tutustu ohjelmaan ja sen liitteisiin (Ulkoinen linkki).

Vuonna 2020 koronapandemian aiheuttamilla toimenpidetarpeilla oli merkittävä vaikutus Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan toimenpiteiden painopisteisiin. Traficom osallistuu aktiivisesti ilmailun turvallisuustyöhön EASAn ja ICAOn foorumeilla. Koronatilanteen myötä 2020 tuon yhteistyön merkitys entisestään korostui. Vuonna 2020 Traficom toteutti mm. seuraavia toimia:

Turvallisuuden varmistaminen (kts. FASP luku 3) ja terveysturvallisuuden näkökohtien huomioon ottaminen ilmailujärjestelmän eri osa-alueilla pandemian alkaessa, jatkuessa ja myöhemmin tulevassa palautumisvaiheessa aiheuttivat (ja aiheuttavat jatkossa) huomattavan määrän toimenpiteitä (mm. valvonta, poikkeusluvat) ja edellyttivät kansainvälistä koordinointia. Kansallisen ja kansainvälisen riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että turvallisuuden varmistamisen toimenpiteiden painopisteet ja kohdentaminen tapahtuivat riski- ja suorituskykyperusteisesti.

Riskienhallinnan (kts. FASP luku 2.6) osalta kartoitettiin pandemian ajankohtaiseksi nostamia aiemmin tunnistettuja uhkia ja mahdollisia uusia uhkia sekä riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että riskit pysyvät hallinnassa. Koronatilanteeseen liittyvien riskien hallinta koskee pandemiavaihetta ja jatkuu edelleen myös pandemiasta palautumisen aikana. Vuonna 2020 Traficom on ollut mukana kartoittamassa koronaan liittyviä uhkia EASAn johdolla ja kansallisen riskienhallinnan prosessin puitteissa, viestinyt lopputuloksesta ilmailun toimijoille, arvioinut kansallisesti riskitasoja ja toimenpidetarpeita sekä käsitellyt asiaa toimijoiden kanssa yhteisissä riskipajoissa sekä osana valvontaa.

Tärkeänä osana toimenpiteitä on ollut myös turvallisuuden edistäminen (kts. FASP luku 4.2) eli tarvittavan ohje- ja turvallisuusviestintämateriaalin tarjoaminen viranomaisille ja ilmailun toimijoille. Tässäkin työssä keskeisenä osana on ollut kansainvälinen yhteistyö ja koordinaatio. Vuonna 2020 Traficom julkaisi turvallisuustiedotteita (Ulkoinen linkki)eri aiheista, mm. ilmailuorganisaatioille kohdistettu tiedote koronaan liittyvien turvallisuusuhkien hallitsemiseksi.
Koronatilanteen takia monia turvallisuuden edistämisen toimijoille suunnattuja tilaisuuksia jouduttiin perumaan tai siirtämään (kuten vuosittain yhteistyössä Suomen ilmailuliiton, Finavian, ANS Finlandin, Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Moottorilentäjien Liiton kanssa järjestettävä Lentoon!-seminaari (linkki 2019 tapahtumaan (Ulkoinen linkki)), mutta niitä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien avulla. Traficom toteutti myös suuren määrän toimenpiteitä, jotka liittyivät pääosin 31.12.2020 lähtien sovellettavaksi tulleen miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn käyttöönoton valmisteluun sekä asiasta tiedottamiseen.

Koronatilanteen hoitamisen ohella Traficom vei eteenpäin keväällä julkaistussa Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmassa 2020-2024 kuvattuja toimenpiteitä. Traficom osallistui myös Liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan Valtakunnalliseen liikenneturvallisuusstrategiatyöhön.

Lisätietoa ilmailun turvallisuudesta kuten linkit Traficomin julkaisemiin turvallisuustiedotteisiin sekä muihin turvallisuustiedon lähteisiin löydät Traficomin ilmailun turvallisuustietoa-sivustolta (Ulkoinen linkki).

Aiempien vuosien turvallisuuskatsaukset löydät sivun lopussa olevista linkeistä.

Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 1 (ylätaso) mittarit


Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 1.1: ei onnettomuuksia SPI 1.2: ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia SPI 1.3: ei kuolleita SPI 1.4: vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään (viiden vuoden keskiarvo)	VIHREÄ	SPI 1.1: Q2/2021: Q2 mennessä ei onnettomuuksia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Tavoite (ei onnettomuuksia kaupallisessa ilmakuljetuksessa) tältä osin saavutettu. SPI 1.2 & SPI 1.3: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten tavoitteet (ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja ei kuolleita ilmailuonnettomuuksissa) saavutettiin. SPI 1.4: Q2/2021: Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 3. Määrä samaa tasoa kuin aiempina vuosina. 2020 Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 3. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella viime vuonna ei saavutettu tavoitetta vähenevästä vakavien vaaratilanteiden määrästä suhteessa liikenteen määrään viiden vuoden keskiarvona sillä arvo pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Lisäksi Suomessa tapahtui 3 vakavaa vaaratilannetta ulkomaiselle kaupalliselle ilmakuljetukselle. Näissä tapauksissa ei arvioida suomalaisella ilmailujärjestelmällä olleen roolia. Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään negatiivisena johtuen mm. dronetoiminnan aiheuttamista riskeistä. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.
Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 1.1: ≤ 10 onnettomuutta / 100 000 lentotuntia (viiden vuoden keskiarvo) SPI 1.2: ≤ 0,6 kuolemaan johtanutta onnettomuutta/ 100 000 lentotuntia (viiden vuoden keskiarvo) SPI 1.3: enintään 2 kuollutta/ 100 000 lentotuntia (viiden vuoden keskiarvo) SPI 1.4: vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään (viiden vuoden keskiarvo)	KELTAINEN	SPI 1.1: Q2/2021: Q2 mennessä yleis- ja harrasteilmailussa 4 onnettomuutta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. 2020 yleis- ja harrasteilmailussa 14 onnettomuutta. Määrä kasvanut edellisvuodesta ja vuosien 2013-2019 keskiarvon yläpuolella. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella tavoitetta (alle 10 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu. SPI 1.2: Q2/2021: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. 2020: Mikään onnettomuuksista ei johtanut kuolemaan. Tavoitetta (alle 0,6 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei kuitenkaan saavutettu. SPI 1.3: Q2/2021: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. 2020: Ilmailuonnettomuuksissa kuolleiden määrän osalta tavoite (enintään 2 kuollutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) saavutettiin. SPI 1.4: Q2/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 9 vakavaa vaaratilannetta. Määrä selkeästi yli vuosien 2013-2020 keskiarvon. 2020 yleis- ja harrasteilmailussa 15 vakavaa vaaratilannetta. Määrä kasvoi edellisvuodesta mutta oli vuosien 2013-2019 keskiarvon alapuolella. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella tavoitetta (vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä suhteessa liikenteen määrään, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu. Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään negatiivisena johtuen vakavien vaaratilanteiden määrän kasvusta. Koronapandemian johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

Kaupallinen ilmakuljetus:
SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä
SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä
SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä
SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä

Kaupallinen ilmakuljetus:
SPI 1.1: ei onnettomuuksia
SPI 1.2: ei kuolemaan johtaneita
onnettomuuksia
SPI 1.3: ei kuolleita
SPI 1.4: vähenevä vakavien
vaaratilanteiden
määrä suhteutettuna liikenteen
määrään (viiden vuoden keskiarvo)

VIHREÄ

SPI 1.1: Q2/2021: Q2 mennessä ei onnettomuuksia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Tavoite (ei onnettomuuksia kaupallisessa ilmakuljetuksessa) tältä osin saavutettu.
SPI 1.2 & SPI 1.3: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten tavoitteet (ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja ei kuolleita ilmailuonnettomuuksissa) saavutettiin.

SPI 1.4: Q2/2021: Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 3. Määrä samaa tasoa kuin aiempina vuosina.
2020 Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 3. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella viime vuonna ei saavutettu tavoitetta vähenevästä vakavien vaaratilanteiden määrästä suhteessa liikenteen määrään viiden vuoden keskiarvona sillä arvo pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
Lisäksi Suomessa tapahtui 3 vakavaa vaaratilannetta ulkomaiselle kaupalliselle ilmakuljetukselle. Näissä tapauksissa ei arvioida suomalaisella ilmailujärjestelmällä olleen roolia.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään negatiivisena johtuen mm. dronetoiminnan aiheuttamista riskeistä. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä
SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä
SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä
SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä

Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 1.1: ≤ 10 onnettomuutta / 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.2: ≤ 0,6 kuolemaan johtanutta
onnettomuutta/ 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.3: enintään 2 kuollutta/ 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.4: vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä
suhteutettuna liikenteen määrään (viiden vuoden keskiarvo)

KELTAINEN

SPI 1.1: Q2/2021: Q2 mennessä yleis- ja harrasteilmailussa 4 onnettomuutta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla.
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 14 onnettomuutta. Määrä kasvanut edellisvuodesta ja vuosien 2013-2019 keskiarvon yläpuolella. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella tavoitetta (alle 10 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu.
SPI 1.2: Q2/2021: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
2020: Mikään onnettomuuksista ei johtanut kuolemaan. Tavoitetta (alle 0,6 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei kuitenkaan saavutettu.
SPI 1.3: Q2/2021: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
2020: Ilmailuonnettomuuksissa kuolleiden määrän osalta tavoite (enintään 2 kuollutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) saavutettiin.

SPI 1.4: Q2/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 9 vakavaa vaaratilannetta. Määrä selkeästi yli vuosien 2013-2020 keskiarvon.
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 15 vakavaa vaaratilannetta. Määrä kasvoi edellisvuodesta mutta oli vuosien 2013-2019 keskiarvon alapuolella. Vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella tavoitetta (vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä suhteessa liikenteen määrään, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään negatiivisena johtuen vakavien vaaratilanteiden määrän kasvusta. Koronapandemian johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 2 (onnettomuuksien tyypillisimmät syytekijät) mittarit


SPI 2.1: Kiitotieltä suistumistapausten (RE) määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 2.1: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei kiitotieltä suistumistapauksia. 2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei kiitotieltä suistumistapauksia. Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.
	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 2.1: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	KELTAINEN	Q2/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 6 kiitotieltä suistumista. Määrä hieman pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. 2020 yleis- ja harrasteilmailussa 8 kiitotieltä suistumista. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Suhteutettuna liikenteen määrään tilanne oli edellisvuosien tasolla. Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään neutraalina.
SPI 2.2: Kiitotiepoikkeamien (RI-VAP) määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: Ei kiitotiepoikkeamia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa. 2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 5 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuotta vähemmän ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilannearvio muutetaan vihreäksi. Kehityssuunta muutetaan positiivisesta neutraaliski. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.
	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	KELTAINEN	Q2/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 19 kiitotiepoikkeamaa, määrä selvästi edellisvuosia korkeampi. 2020 yleis- ja harrasteilmailussa 19 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuotta vähemmän ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Suhteutettuna liikenteen määrään tapahtumien määrä oli hieman edellisvuosia matalampi. Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta muutetaan negatiivisesta neutraaliksi.
	Maa-ajoneuvot ja henkilöt: SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	KELTAINEN	Q2/2021: 5 ajoneuvojen aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa. Määrä edellisvuosia hieman pienempi. Lentoasemilla ajoneuvojen aiheuttamia kiitotiepoikkeamia aiempia vuosia vähemmän. 2020 17 ajoneuvojen (14 lentoasemilla, 2 valvomattomilla lentopaikoilla) ja 7 henkilöiden (1 lentoasemilla, 6 valvomattomilla lentopaikoilla) aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa. Ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä hieman edellisvuotta pienempi ja pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Suhteessa operaatioiden määrään lentoasemilla tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi. Henkilöiden aiheuttamien tapausten määrä oli edellisvuoden tasolla ja pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään positiivisena. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.
SPI 2.3: Yhteentörmäysten ja läheltä piti-tilanteiden (MAC/AIRPROX) määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	KELTAINEN	Q2/2021: suomalainen kaupallinen ilmakuljetus osallisena 8 läheltä piti-tilanteessa. Määrä hivenen edellisvuosia korkeampi. 2020 suomalainen kaupallinen ilmakuljetus osallisena 11 läheltä piti-tilanteessa. Määrä selvästi edellisvuotta pienempi ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tilannearvio pidetään keltaisena. Pidetään kehityssuunta neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.
	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	KELTAINEN	Q2/2021: yleis- ja harrasteilmailu osallisena 15 tapauksessa. Määrä edellisvuosien tasolla. 2020 yleis- ja harrasteilmailu mukana 29 tilanteessa. Määrä hieman edellisvuotta pienempi mutta pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Suhteutettuna liikenteen määrään tapahtumia oli hieman edellisvuotta vähemmän. Tilannearvio pidetään keltaisena. Dronetoimijoiden aiheuttamien tilanteiden määrä laskussa, joten tilanne vaikuttaisi olevan kehittymässä parempaan suuntaan. Epävarmuustekijänä miten Malmin liikenteen siirtyminen muille lentopaikoille vaikuttaa läheltä piti-tilanteiden määrään. Kehityssuunta pidetään neutraalina.
	Lennonvarmistus: SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	KELTAINEN	Q2/2021: 3 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välistä porrastuksen alitusta. Määrä selvästi pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 2020 10 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välistä porrastuksen alitusta. Määrä jonkin verran pidemmän aikavälin keskiarvon ja edellisen vuoden määrän alapuolella. Koronaepidemian aiheuttama liikennemäärien vähennys todennäköisesti vaikuttaa tilanteeseen. Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta muutetaan neutraalista positiiviseksi. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.
SPI 2.4: Ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys maastoon ja vastaavat vaaratilanteet-tapausten (CFIT) määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 2.4: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei CFIT/near CFIT-tilanteita. 2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei CFIT/near CFIT-tilanteita. Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.
	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 2.4: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: yleis- ja harrasteilmailussa ei CFIT/near CFIT-tilanteita. 2020 yleis- ja harrasteilmailussa 3 CFIT-tilannetta. Määrä edellisvuotta vähemmän ja samaa luokkaa pidemmän aikavälin keskiarvon kanssa. Suhteutettuna operaatioiden määrään tapahtumia hieman edellisvuotta vähemmän. Tilannearvio pidetään vihreällä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.
SPI 2.5: Ilma-aluksen ilmassa tapahtuneiden hallinnan menetystapausten (LOC-I) määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 2.5: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei hallinnan menetys-tilanteita. 2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei hallinnan menetys-tilanteita. Tilannearvio pidetään virheänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina
	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 2.5: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 5 hallinnan menetys-tilannetta. Määrä aiempien vuosien keskiarvon yläpuolella. 2020 yleis- ja harrasteilmailussa 5 hallinnan menetys-tilannetta. Määrä pienempi kuin edellisenä vuonna ja pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Suhteutettuna liikenteen määrään tapahtumien määrä oli edellisvuosia pienempi. Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta muutetaan neutraalista negatiiviseksi.
SPI 2.6: Yhteentörmäysten rullattaessa kiitotielle tai kiitotieltä-tapausten (GCOL) määrä	Kaupallinen ilmakuljetus: SPI 2.6: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: kaupallisessa ilmakuljetuksessa 2 GCOL-tapausta. Tapaukset käyneet ensimmäisellä neljänneksellä, toisella ei GCOL-tapauksia. 2020 kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei GCOL-tapauksia. Tilannearvio pidetään vielä vihreänä, huomioiden haastavan talven vaikutus. Kehityssuunta muutetaan negatiivisesta neutraaliksi.
	Yleis- ja harrasteilmailu: SPI 2.6: ei numeraalista tavoitetta. Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.	VIHREÄ	Q2/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 1 GCOL-tapaus. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Toisella neljänneksellä ei GCOL-tapauksia. 2020 Yleis- ja harrasteilmailussa 2 GCOL-tapausta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvossa. Myös liikenteen määrään suhteutettuna määrä aiempien vuosien keskiarvon tasalla. Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.

Ilmailun turvallisuuskatsaus 2020

Ilmailun turvallisuuskatsaus 2019

Ilmailun turvallisuuskatsaus 2018

Ilmailun turvallisuuskatsaus 2017