Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 28 % energiasektorin päästöistä. Energian loppukäytöstä liikenteen osuus on viime vuosina ollut Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan noin 16 prosenttia. Selkeästi suurin osa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta muodostuu tieliikenteessä.

 

KHK-paastojen jakautuminen 2018

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2-ekv.). Vuoteen 2005 päästöt ovat vähentyneet noin 10 prosenttia ja vuoteen 1990 nähden noin 4 prosenttia. Vuonna 2017 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat 11,5 Mt CO2-ekv. Päästöt sisältävät liikenteen polttoaineen kulutuksen päästöt. Noin 94 % kotimaan liikenteen päästöistä muodostuu tieliikenteestä.

LIPASTO-laskentajärjestelmän (Ulkoinen linkki) mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 10,9 Mt. Niistä noin 54 % syntyi henkilöautoista, noin 32 % kuorma-autoista, 8 % pakettiautoista, 5 % linja autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista. Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007, minkä jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja biopolttoaineiden käytön vaikutuksesta. Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen biopolttoainelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on mahdollista täyttää biovelvoitetta joustavasti etukäteen.

Kotimaan vesiliikenteen päästöt olivat LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan vuonna 2018 noin 0,5 Mt (ilman kalastusaluksia 0,4 Mt) ja ne muodostavat noin 4 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä. Rautatieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan vuonna 2018 noin 0,06 Mt. Ne ovat pienentyneet vuodesta 1994 lähtien mm. rataverkon sähköistämisen myötä ja muodostavat nykyään vajaan prosentin kotimaan liikenteen päästöistä. Kotimaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin 0,2 Mt ja niiden osuus kotimaan liikenteen päästöistä oli noin kaksi prosenttia.

Kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöt 1990-2018

Tavoitteet

EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Päästötavoite koskee päästökaupan ulkopuolisia sektoreita eli ns. taakanjakosektoria. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäiset lennot kuuluvat EU:n päästökauppaan.

Taakanjakosektorilla merkittävin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä, sillä liikenteen päästöt muodostavat taakanjakosektorin päästöistä noin 40 prosenttia. Kansallisella tasolla Suomi onkin sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suurin vähennyspotentiaali on tieliikenteessä.

Suomessa valmistellaan parhaillaan tiekarttaa fossiilittomaan liikenteeseen (Ulkoinen linkki). Tiekartan tavoitteena on esittää keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Tiekartassa tarkastellaan myös kansainvälistä liikennettä.

Kotimaan liikenteen energiankulutus

Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kotimaan liikenteen energian kulutus oli vuonna 2018 noin 180,7 PJ eli noin 50 TWh. Tilaston mukaan tieliikenteen energiankulutus oli 164,8 TJ (josta sähkön osuus 0,17 PJ), kotimaan vesiliikenteen 7,2 PJ, raideliikenteen 4,0 PJ (josta sähkön osuus 3,0 PJ) ja kotimaan lentoliikenteen 4,7 PJ. Liikenteen energiankulutus nousi vajaan prosentin vuoteen 2017 nähden. Liikenteen osuus energian loppukäytöstä oli noin 16 prosenttia.

LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan liikenteen energiankäyttö oli vuonna 2018 noin 174 PJ. Alla olevassa kuvassa on esitetty liikenteen energiankäyttö LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä lentoliikenteen energiankulutuksella Tilastokeskuksen energiatilastoista.

Kotimaan liikenteen energia 1990-2018 v2

Suurin osa liikenteen energian kulutuksesta muodostuu tieliikenteestä. Uusiutuvat ja vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat ovat yleistymässä tieliikenteessä. Raideliikenteessä sähkö on pääasiallinen käyttövoima ja junat hyödyntävät myös jarrutusenergiaa. Vuonna 2017 sähkövedon osuus junakilometreistä oli VR:n tietojen mukaan 89,7 prosenttia. Matkustajaliikenteessä sähkövedon osuus oli 94,5 prosenttia ja tavaraliikenteessä 78,0 prosenttia. Vesiliikenteessä vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat eivät ole juurikaan yleistyneet vielä käytössä. Myöskään biopolttoaineiden käyttöönotto lentoliikenteessä ei ole edennyt Suomessa.

Suomessa on kansallinen jakeluvelvoite koskien tieliikenteessä käytettäviä biopolttoaineita. Jakeluvelvoite asetettiin asteittain nousevaksi vuodesta 2011, siten että se on 20 % vuonna 2020. Biopolttoaineiden osuus lasketaan kulutukseen toimitettujen moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä. Helmikuussa 2019 hyväksyttiin jakeluvelvoitteen kiristäminen asteittain siten, että vuonna 2029 ja sen jälkeen jakeluvelvoite on 30 %. Kehittyneiden biopolttoaineiden velvoitteeksi asetettiin 10 % vuonna 2030 ja sen jälkeen. Vuoteen 2020 asti on voimassa myös ns. tuplalaskenta, jolloin laissa määritellyistä jätteistä ja tähteistä tuotettujen biopolttoaineiden lasketaan täyttävän tavoitetta kaksinkertaisena.