Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2019 noin 21 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 29 prosenttia energiasektorin päästöistä. Alla olevassa kuvassa on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa Tilastokeskuksen Kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2019 noin 11,3 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2-ekv). Tämä on noin 3 prosenttia (0,4 Mt) vähemmän kuin vuonna 2018. Vuoteen 2005 nähden päästöt ovat vähentyneet noin 13 prosenttia ja vuoteen 1990 nähden noin 7 prosenttia. Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kotimaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2020 noin 10,4 Mt CO2-ekv.

Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan liikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007 asti pääosin liikennesuoritteen kasvaessa. Tämän jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja biopolttoaineiden käytön vaikutuksesta. Viime vuosina biopolttoaineiden osuuden muutokset liikenteen polttoaineissa ovat aiheuttaneet vuosittaista vaihtelua tieliikenteen päästöihin. Tähän on syynä Suomen jakeluvelvoitelainsäädäntö, jonka myötä jakelijoiden on ollut mahdollista täyttää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta joustavasti etukäteen.

Vuonna 2019 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä noin 94 % muodostui tieliikenteessä. LIPASTO-laskentajärjestelmän (Ulkoinen linkki) mukaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 noin 10,5 Mt CO2-ekv. Tieliikenteen päästöistä 54 % syntyi henkilöautoista, 32 % kuorma-autoista, 8 % pakettiautoista, 5 % linja-autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista. Rautatieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 noin 0,07 Mt CO2-ekv. ja niiden osuus kotimaan liikenteen päästöistä oli alle prosentin. Rautatieliikenteen päästöt ovat pienentyneet vuodesta 1994 mm. rataverkon sähköistämisen johdosta. Kotimaan vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (sisältäen kalastusalukset) olivat vuonna 2019 noin 0,5 Mt CO2-ekv. ja niiden osuus kokonaispäästöistä oli vajaa 4 prosenttia. Kotimaan lentoliikenteen (siviili-ilmailu) päästöt muodostavat kotimaan liikenteen päästöistä vajaa 2 prosenttia ja ne olivat noin 0,2 Mt CO2-ekv. vuonna 2019.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehittyminen LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä kotimaan lentoliikenteen hiilidioksidipäästöillä Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaariosta.

Tavoitteet

Suomen tulee olemassa olevan EU-lainsäädännön mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään taakanjakosektorilla 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoden 2020 lopulla EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on suurin (noin 40 %) ja liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Taakanjakosektorin piiriin kuuluu liikenteen osalta tieliikenteen päästöt, vesiliikenteen päästöt Suomen talousalueella sekä raideliikenteen päästöt sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan. Euroopan talousalueen (ETA-alue) sisäiset lennot kuuluvat EU:n päästökauppaan.

Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Toukokuussa 2021 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli ns. fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetään keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Valtioneuvosto hyväksyi samalla myös erilliset periaatepäätökset lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

Kotimaan liikenteen energiankulutus

Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kotimaan liikenteen energiankulutus oli vuonna 2019 noin 178,5 PJ eli noin 49,6 TWh ja se pieneni noin prosentilla vuoteen 2018 nähden. Lukuihin sisältyy tie- ja raideliikenteen käyttämä sähkö. Liikenteen osuus energian loppukäytöstä on viime vuosina vaihdellut 16-17 prosentin välillä ja vuonna 2019 se oli noin 16,5 %.

LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan tieliikenteen energiankäyttö oli 161,9 PJ vuonna 2019. Rautatieliikenteen (diesel) energiankäyttö oli 0,91 PJ ja vesiliikenteen energiankäyttö 7,4 PJ (sisältäen kalastusalukset). Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukainen kotimaan lentoliikenteen (siviili-ilmailu) energiankäyttö oli vuonna 2019 noin 2,8 PJ.

Alla olevassa kuvassa on esitetty liikenteen energiankäyttö LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan täydennettynä Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaisella kotimaan lentoliikenteen energiankulutuksella.

Suurin osa liikenteen energian kulutuksesta muodostuu tieliikenteestä. Tieliikenteessä uusiutuvat ja vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat ovat yleistymässä. Suomessa on kansallinen jakeluvelvoite koskien tieliikenteessä käytettäviä biopolttoaineita. Jakeluvelvoite on asetettu asteittain nousevaksi siten, että vuonna 2029 ja sen jälkeen biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä tulee olla vähintään 30 %. Vuonna 2021 jakeluvelvoite on 18 %. Lakiesitys biokaasun ja sähköpolttoaineiden lisäämisestä jakeluvelvoitteeseen annettiin huhtikuussa 2021 eduskunnan käsittelyyn ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesäkuun 2021 lopussa.

Raideliikenteessä sähkö on pääasiallinen käyttövoima ja junat hyödyntävät myös jarrutusenergiaa. Lentoliikenteessä uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteen tai siihen rinnastuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteen taso, vaikutukset toimialaan ja kansainvälinen kehitys arvioidaan hallitusohjelman toimeenpanoa koskevan lainsäädäntöprosessin yhteydessä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden edistämistä vesiliikenteessä on käsitelty valtioneuvoston periaatepäätöksessä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.